minä
                    olen

 
                                          kärsimätön.


enkä nyt tarkoita sitä ettenkö kärsisi koskaan vaan sitä etten jaksa odottaa sitä että minusta tulee se mikä minusta kuuluukin tulla. en jaksa olla noviisi vaan haluan olla ekspertti(isitär), niinkun suoraan sanottuna.

olen törmännyt viikon sisällä aivan mieltä mullistavan älykkäisiin ja moninaisesti maailmaa näkeviin pedagogeihin. ne ihmiset osaavat sanoittaa kaikkea sitä tietoa mitä minä vasta kokeilen ja etsin. kuuntelen vain ihmeissäni sitä tietomäärää mikä jokaiseen on imeytynyt elämän varrella.

aivan, elämän varrella. pitkä tie. paljon aikaa. kokemusta ja erehtymistä. kaikkea sitä mikä minulla olisi vielä edessä (mikäli hyvin käy). ensin pitäisi jaksaa kokea kaikkea sellaista ikävää kuin epäonnistumisia ja kokeiluja joiden avulla voi kehittyä.

eikä muuten yhtään auta että yrittäisi olla jotain enemmän kuin mitä on. tai että ihailisi toisia ja lamaantuisi siitä. kyllä nuuskamuikkunen tietää.

pitäisi vain kellua. ja ne kellukkeetkin nyt sattuu hiertämään.