pidän elämäkerroista (hassu sana). kerta elämää. seela sellan elämäkerta kosketti - elämä, jolla on vielä kerta jäljellä. se rouva vaikuttaa ihmiseltä, jossa on jotain oikein.

sen sijaan en pidä valokuvista. en ole koskaan pitänyt. pidän siitä tunnejäljestä, joka ihmisistä minuun jää. vain se merkitsee jotain.

muutaman päivän aikana olen yrittänyt muistella suurinta osaa niistä ihmisistä, joita olen tavannut. jokaisesta niistä on jäljellä jokin tunne. se ei ole sanoja vain jotain pyöreää ja täyteläistä. sitä tunnetta maistellessa jokainen niistä ihmisistä tuntuu yhtä tärkeältä. mieli antaa joillekin vain enemmän merkitystä kuin toisille vaikka todellisuudessa jälki lienee sama (tai ainakin niin voisi luulla, ainakin tänään).

joistain ihmisistä sen sijaan huokuu enemmän energiaa kuin toisista, sellaista selittämättömän vahvaa energiaa, jonka voi tuntea jokaisessa solussa. se on puhdasta energiaa, ei ihmismielen saastuttamaa. haluaisin tietää, mistä sellaista puhdasta energiaa saa. (tai ehkä minä jo tiedänkin, miten sellaista saa, mutten osaa sitä vielä hankkia).

pidän siitä, että maailmassa on ihmisiä, jotka näyttävät suuntaa.