ajatus villiintyi ja versoi itselleen uuden olomuodon. täytyy siis kirjata ylös: tanssin (taiteen) ja uskonnon vertaus.

tanssi on ihmisen luonnollista liikettä vaikka sitä useimmiten luullaankin joksikin ylemmän tason taidelajiksi. se on vain saanut taidemuodon statuksen aikojen saatossa. vähitellen ihmisen luonnollinen liike nimettiin tanssiksi, jolloin se koki vähitellen arvonnousun. tanssin arvoasema on vaihdellut historian saatossa rituaalitansseista, viihdykkeeksi ja vähitellen taidemuodoksi. luonnollisen liikkeen päälle on kehitetty uusia tekniikoita ja koulukuntia vaikka pohjalla edelleenkin on vain se ihmisen luonnollinen liike. vähitellen ollaan erkaannuttu siitä luonnollisesta liikkeestä (mitä luova tanssi/tanssiterapia kenties yrittää taas saavuttaa).

                                                    vrt.

uskonnoissa uskotaan johonkin mahtavampaan voimaan. aluksi usko oli luonnonuskoa ilman suurempia järjestelmiä. oli vain tarvittavia symboleita, jotta voitiin kuvata jotain mitä ei voinut kuvata. vähitellen kehittyi eri koulukuntia ja järjestelmiä. uskontojen arvo nousi niiden saavuttaessa ihmisen ihaileman ideologian leima. samalla alkoi myös irrottautuminen siitä mikä on olennaista.

toisin sanoen usein hukataan olennainen kun pinnalle rakennetaan järjestelmiä ja käsitteitä vaikka pohjimmiltaan puhutaankin useimmiten samasta asiasta. toisaalta usein kehittämällä järjestelmää voidaan myös löytää uusia puolia kohteesta mikäli pidetään tavoite mielessä.

taiteissa ehkä etsitään nimenomaan sitä samaa näkymätötä nimeämätöntä tunnetta, jota myös uskonnot etsivät. taiteissa etsitään ihmisestä käsin sitä ihmiseen piilotettua jumalallista vihjettä kun taasen uskonnoissa jumalallista vihjettä etsitään joko ihmisestä itsestään tai ulkopuolelta?