päivän saavutukset numeroin

120 metriä: maalattua lautaa
1 metri: syötyä lakritsaa
100-150 neliömetriä: leikattua nurmea
0 ruohonleikkurilla leikattua jalkaa, kättä tai muuta raajaa
32 sivua: tenttikirjan tekstiä kansainvälisesta oikeudesta
1 euroa: käytetty rahaa kirpputorilöytöön (laukku)

aivan kuin keittokirjasta. täydellisen yhtälön saat lisäämällä raskaan työn päälle muutaman hyppysellisen makeaa, jonka jälkeen tekeekin jo mieli suolaista. muista terveellisyys, mukaan siis myös jotain luonnonläheistä.

ehkä kokeilen ensi kerralla koodata päiväni binäärilukujen avulla.

lautoja maalatessa minulla oli aivan liikaa aikaa ajatella. kehittelin jo 2 teoriaa ihmiskäyttäytymisestä (julkistan ne ehkä myöhemmin). totesin etten ole ehkä aivan terve: kannattaisi vaikka vihellellä mieluummin. toisaalta totesin, että asioiden pähkääminen ja loogisiin suhteisiin saattaminen on minulle aivojen lepuutusta. huvinsa kullakin näemmä.

näyttää uhkaavasti siltä, että blogituksestani on tullut mitä kummallisin kasa erinäisiä kirjoituksia. suurin osa liittyy ihmisyyden pohtimiseen, joten kaukaa voisi luulla ettei se ole millään tavalla henkilökohtaista. totesin kuitenkin kaiken pohdinnan sisältävän vinkkejä siitä, mitä elämässäni tapahtuu. viisas osaa lukea rivien välejä ja toisaalta mitä enemmän tulkintoja, sitä parempi. miksi pitäisi aina kertoa suoraan niin että jokainen ymmärtää?

totesin myös tässä taannoin, toisin sanoen juuri nyt, että minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaisia asioita "normaalit" ihmiset kertovat itsestään ja millaisia asioita blogiin tulisi kirjata. minulta puuttuu kenties aivoista jonkinlainen neuronisolmu, joka kertoisi minulle mitä tulee sanoa ja mitä ei. useimmiten huomaan kertovani aivan liikaa (tosin pahan paikan tullen osaan sulkea suuni hyvinkin automatisoidusti). nykyään avautumisen asteeni on onneksi jo hieman laantunut. onneksi tai epäonneksi.

minusta kuitenkin tuntuu siltä, että joka tapauksessa rehellisyys ja avoimuus vievät maailmaa siihen suuntaan, mihin sen haluaisinkin kulkevan. mitä sitten, jos joku yrittäisi käyttää tietoja pääni sisäisistä ajatuksista väärin? mikäli näin tapahtuu, se olen minä, jolla on puhdas omatunto. toinen ymmärtää elämästä jotain tärkeää kenties sitten vasta myöhemmin tunnontuskissaan. parka.

huomenna pyrin takaisin jyskyilemään ja jatkamaan omaa (?) elämääni.