ei hyvn aika. en voi vieläkään luovuttaa luottamusasiaa. täytyy siis vielä yrittää seurata ajatusketjua, pardon.

päädyin tänään siihen, että kai sittenkin on palattava takaisinpäin ajassa ja menneisyyteen, jotta pääsisi kiinni siihen mitä luottamus on ja mistä se syntyy. ehkä sittenkin on tyydyttävä perinteisiin (ja tylsiin) teorioihin, joiden mukaan lapsuuden luottamussuhteet ovat/voivat olla jopa koko elämän ajan luottamuksen kokemisen mittarina.

mikäli näin olisi, voisi olla luonnollista, että jotkin ihmiset vain herättävät ikään kuin spontaanisti/intuitiivisesti luottamuksen. luottamuksen herättänyt ihminen jollakin tavalla vastaa lapsuuden luottamussuhteita. sitä ei ehkä tiedosta ja sen vuoksi ihminen selittääkin luottamuksen syntymisen mystisin termein: "tuo ihminen vain herättää minussa luottamuksen tunteen" (kuten minä ainakin usein koen yleensä ensitapaamisesta lähtien, jos koen toisen luotettavaksi).

tosin ongelmaksi muodostuukin ihmiset, joiden kanssa luottamus ei synny hetkessä tai se on häilyväistä. ehkä silloin tulee vain etsiä ja rakentaa luottamus. miksi pitäisi vain tyytyä siihen, että joidenkin ihmisten kanssa luottamus vain on ja toisten ihmisten kanssa ei ole? ehkä työllä rakennetusta luottamuksesta tulee vieläkin vahvempi kun se ei seuraa sokeasti lapsuuden (usein vääristynyttä) luottamusmallia. rakentamista helpottaa taas erilaiset luotettavuuden piirteet, jotka vaihtelevat ihmisillä.

taannoin katsoin elokuvaa, jossa kommentoitiin miesten rakkauden olevan ikään kuin spontaania, mutta nainen taas valitsee rakastaako/rakastuuko. ehkä stereotyyppinen mielikuva pätee ainakin omalla kohdallani niin rakastumisessa kuin luottamisessakin. molemmissa tapauksissa voin rakastua/luottaa spontaanisti, mutta sen jälkeen minun tulee valita vielä uudelleen.

ehkä vain pitäisi valita useammin luottamus kaikista riskitekijöistä huolimatta.

(en silti ole vielä päässyt ajatusketjussani eheään lopputulokseen. kertokaa nyt hyvänen aika joku minulle tiivistelmä siitä, mitä luottamus on ja miten se syntyy, ettei minun tarvitse kirjoittaa vielä osaa 4! *virn*)