lapaluut uppoavat pehmeään alustaan. kehoni kannattelee minuuttani ja patja minua. tunnen rajan kehoni ja muun materian välillä mutta sulaudun samalla taustaani.

hengitysrytmi säätelee olemassaoloni. tasainen kuvio toistaa itseään sapluunan lailla. ansaitsen oloni tekemällä, liikuttamalla.
pidätän hengitystä.
ympäristö jatkaa olemassaoloaan omalla toimettomuudellaan. minä sulan lämpimän veden alle.
syvä sisäänhengitys, liike, ja ansaitsen taas elämäni.

kauempaa joku yrittää tavoittaa minua. nykyaika. se yrittää päästä elämääni kiinni, saada minut kiinni. olen vielä paikallani ja pidän hetken itselläni. todellisuus on vain minun tuotostani. kaikki mitä näen on vain minun nähtävissäni.

voinko pohjimmiltani vain olla ja ansaista olemassaoloni. minun tulee tehdä ja ansaita elämäni jokaisena päivänä aina uudestaan ja uudestaan. muotoilen todellisuuteni taas kerran.
olenko se minä joka hallitsee?