tai ehkä sitä onkin kuin meduusa, joka kulkeutuu virtojen mukana aina uusille ja oudoille seuduille. välillä se kuitenkin yrittää täyttää uimakelloaan ja sitten taas purskauttaa vedet ulos ponnistaen entistäkin kauemmas. joskus voi käydä niin että se meinaa nielaista vesimassaa sisäänsä niin paljon että melkein tukehtuu omaan hölmöyteensä. ehkä joskus meduusakin osaa ajatella että liika on liikaa. mutta sitten se kuitenkin taas imaisee itseensä lisää vettä. kai pyrkiäkseen eteenpäin kun ei luota merivirtoihin ja haluaa määrätä itse suunnan. ja mikäs siinä.

tai ehkä sitä onkin merilevää, joka reagoi pienimpiinkin muutoksiin ympäristössä. niin se vetäytyy suojaansa kun huomaa ympäristössä jotain uhkaavaa. vaikka edes vain pienen muutoksen suolapitoisuudessa ja olomuoto muuttuu taas. se kyllä huomaa kaiken. tarkemmin kuin mikään muu.

tai ehkä sitä onkin vain työntekijä, joka käyttää taas työaikaansa kirjoittamiseen ja merenalaisen elämän miettimiseen. ja mikäs siinä.